Yhteislausunto 13.8.2021
Ruotsiksi / på svenska
Englanniksi / In English
Mielenterveyspalvelujen saavutettavuuden vaikeudet on tunnustettu ja niistä keskustellaan laajalti Suomessa. Kansalaisaloite Terapiatakuu vaatii helpompaa ja nopeampaa pääsyä mielenterveyspalveluihin. Aloite eteni parlamenttiin yli 52 000 kansalaisen allekirjoituksella. Vähemmistöjen kohtaamia moninaisia esteitä psykososiaalisen hoidon piiriin pääsyssä ei kuitenkaan ole otettu esille julkisessa keskustelussa.
Erityisesti muut kuin suomenkieliset LHBTIQA+ (lesbot, homot, biseksuaalit/panseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset, queerit ja aseksuaalit) -ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa. He kohtaavat monia ongelmia niin mielenterveyspalveluiden saatavuudessa kuin itse palvelujen piirissä. Nämä ongelmat kertovat kiireellistä tarpeesta intersektionaaliselle lähestymistavalle terveydenhuollossa ja niiden tuotannon suunnittelussa. Intersektionaalisuudella tarkoitetaan tietoisuutta risteävien sosiaalisten luokkien, kuten etnisen taustan, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen ja varallisuuden vaikutuksesta syrjinnän kokemisessa.
Vaadimme, että vähemmistöjen erityiset mielenterveyspalveluiden tarpeet otetaan vakavasti. Tarvitsemme kansallisen toimintasuunnitelman, jossa nimetään konkreettiset tavoitteet tilanteen parantamiseksi. Toimintasuunnitelma on sisällytettävä mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja tarjoamiseen osana kansallista Sote-uudistusta.
1. Taattu pääsy mielenterveyspalveluihin kaikkein haavoittuvimmille LHBTIQA+ -ihmisille
Mielenterveysongelmat ovat edelleen yleinen ongelma maahanmuuttajien ja LHBTIQA+ -ihmisten keskuudessa. Jatkuva COVID-19-pandemia lisää entisestään ongelmia. Terveydenhoitohenkilökunnan osaamisen puute kieli- ja kulttuurierojen ymmärtämisessä ja kohtaamisessa pahentaa LHBTIQA+ -ryhmien tilannetta Suomessa.
2. Takuu hoidon jatkuvuudesta maahanmuuttaneille transihmisille
Maahanmuuttaneiden transsukupuolisten on usein aloitettava sukupuolenkorjaushoitonsa alusta Suomeen saavuttuaan, samanaikaisesti transpoliklinikan odotusaika Suomessa on kroonisesti pitkittynyt. Odotusaika hoidon jatkamiselle on usein yli vuoden mittainen, mikä aiheuttaa ihmisille valtavia psykologisia ongelmia.
3. Terapeuttikoulutukseen on sisällytettävä pakollinen opintojakso moninaisuudesta ja sensitiivisestä kohtaamisesta
Tällä hetkellä psykoterapiakoulutuksessa heteroseksuaaliset suhteet ja asiakkaat ovat lähtökohtana. Samanlaista taustaa ja normatiivista sukupuoli-identiteettiä pidetään itsestäänselvyytenä. Koulutusta seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta, kielellisistä ja kulttuurisista eroista on sisällytettävä tuleviin koulutusohjelmiin. Yksilöitä, joilla on monipuolinen kielitaito ja valtaväestöstä eroava kulttuuritausta, on kannustettava hakeutumaan terapeutin ammattiin. Psykoterapeuttikoulutuksen on oltava saavutettavaa myös rahallisesti, mielellään osa yliopistojen järjestämää maksutonta koulutusta.
4. Intersektionaalinen lähestymistapa otettava mielenterveyspalvelujen lähtökohdaksi
Suomen mielenterveyspalvelujen suunnittelun ja tarjoamisen lähtökohtana tulee olla intersektionaalinen lähestymistapa. Vuoropuhelua terveydenhuollon asiantuntijoiden, päättäjien ja kansalaisjärjestöjen välillä on ylläpidettävä, vahvistettava ja kannustettava kaikilla hallinnon tasoilla.
YK:n Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa 2030 (alatavoite 3.4) todetaan, että ”Suomessa on onnistuttu vähentämään tarttumattomien tautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla. Myös henkistä terveyttä ja hyvinvointia edistetään. Tilannetta seurataan koko ajan ja toimia jatketaan sekä tehostetaan.” Myös Suomen kansallisessa mielenterveysstrategiassa ja itsemurhien ehkäisyohjelmassa vuosille 2020–2030 todetaan, että ”erityistä huomiota kiinnitetään vähemmistöihin, mukaan lukien eri kieli- ja kulttuuriryhmät”.
Lisäksi ohjelmassa linjataan, että ”Toimenpide 13: Kehitetään kulttuurisensitiivisiä eli kielen ja kulttuurin mukaisia ehkäisyohjelmia ja kriisityötä yhdessä alkuperäiskansan, sateenkaariväestön ja muiden vähemmistöryhmien edustajien, väkivallan uhrien ja muissa kriisitilanteissa olevien”.
Intersektionaalinen lähestymistapa mielenterveyspalveluihin on sovellettava politiikan muotoilusta konkreettisiin käytännön toimiin ja varmistettava palveluiden riittävä rahoitus. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen (Sote) valmistelu on tärkeä hetki käsitellä näitä kysymyksiä ja asettaa konkreettisia tavoitteita ja toimenpideohjelmat niiden saavuttamiseksi.
Allekirjoittaneet
Eva Biaudet, kansanedustaja
Mercedesz Czimbalmos, tutkija THL
Hassen Hnini, projektityöntekijä Setlementtiliitto
Aleksi Jalava, sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti
Kristian Wahlbeck, toiminnankehittäjä MIELI ry
Juho Aalto & Pauliina Lukinmaa, Setan kansainvälisten asioiden toimikunnan puolesta
Lausunto perustuu paneelikeskusteluun Miten voimme? Muiden kuin suomenkielisen LGBTIQA+ -ryhmän mielenterveydenhuollon tarpeet, erot ja hyvinvointi Suomessa, jonka järjesti Setan kansainvälisten asioiden toimikunta 1. heinäkuuta 2021 osana Helsinki Pride 2021 -tapahtumaa.